Ilmastomuutos,(huuhaata)Tiistai 5.1.2010 klo 18.33 - Reijo Pakkasjakso, jossa pakkanen huitelee yli kolmessakymmenessä asteessa, ei oikein vakuuta ilmastomuutoksesta saarnaavien kuulijoita. Olisiko käynyt niin, että Kööpenhaminan kokoustajat ruuvasivatkin ilmastoruuvia väärään suuntaan. Noin viisikymmentä vuotta sitten oli Jalasjärven korkeudella kylvetty tammikuussa ruista. Näin isäni perimätieto kertoi. Syksy oli ollut lämmin ja niin sateinen, ettei pellolle ollut asiaa. Tammikuussa kylvetystä rukiista oli satoa tullut. Kun tätä tietoa verrataan parin viikon pakkasjaksoihin tulee väkisinkin otsikon mukainen ajatus mieleen. Vuoden keskilämpötila voi heitellä asteen pari, mutta ei siitä voi tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suomi on maailmalla julkisuudessa vähemmän mukavilla asioilla. Espoon surmatyöt joiden lopullinen kulku ja motiivit tuskin koskaan aukeavat, asettavat kaikki ihmiset suurten kysymysten eteen. Onko ihmiselle ja sen sairaalle mielelle mikään mahdotonta? Me uskottelemme olevamme kaiken pahan ulkopuolella ja kuitenkin "paha" voi kohdata meitä missä vain. Yhteiskunta ja sen tarjoama suoja ei voi estää meistä osaa joutumasta uhreiksi sille välinpitämättömyydelle ja henkiselle pahoinvoinnille, jota olemassa oleva oravanpyörä -yhteiskunta tuottaa. Kun jotkut poliitikot pääministeriä myöten jälkikäteen kauhistelevat taphtunutta ja sen aiheuttajaan aikaisemmin puuttumista, pitäisi heidän katsoa peiliin. Jälkikäteen on turhaa asiaa siunailla," miksi ei tehty niin , tai näin", kun tekijät näkyvät peilistä
|
