Pirkanmaalla rulettaa

Huh. Olipahan pitkä aika, kun olen viimeksi ehtinyt tämän aparaatin ääreen kirjoittelemaan. Melkein on ollut hätäistä sähköpostin selailua ja vastailua eripuolille suomenniemeä. Ilmeisesti on aika pitkään tullut oltua puolueessa mukana, kun erilaisiin kysymyksiin ja ongelmiin pyydetään vastaamaan aivan nimeltä oudotkin ihmiset. Naamat voi toki olla tuttuja. Mikäs siinä ainahan minä vastaan, ehkä siinäkin yksi syy. Tulee viisaita (ja vähemmän viisaita) neuvoja, miten pitäisi tehdä ja mitä terveisiä puoluejohdolle. Puoluejohto, eli Timo Soini ja avustajansa Jusula olivat meillä yöpymässä viikonvaihteen Pirkanmaan kierroksella. Vähän ehdittiin puhua muutakin kuin politiikkaa, mutta täytyy sanoa ettei kyllä kateeksi käy. On tuo politiikka rankkaa hommaa tuolla tasolla. Kuusi seitsemän puhetilaisuutta parin päivän aikana ja lisäksi jokunen ihminen haluaa tunkea aina iholle tilaisuuden jälkeen. Kysyy hermoja, mutta hyvin Timo tuntuu klaaraavan. Viikonlopun aikana reilut puolitoistatuhatta ihmistä Pirkanmaan toreilla ja Satakunnan tilaisuudet lisäksi, on siinä melkoista pyöritystä. Olen jokaisessa paikassa liikkunut torikansan keskuudessa eikä juurikaan vastaväitteitä Timon puheille esiinny. Ainoastaan kokoomuslaisiksi tunnustautuvat katselevat hieman nenänvarttaan pitkin. Ovathan he parempia ihmisiä, kuin muut. Ainakin omasta mielestään.

Joku tietysti ihmettelee, kun en hirvenhiihtokisoistani mitään kirjoita. No niistä ei paljon jäänyt kertomista. Yksi laji, eli arviointi meni totaalisesti pieleen, joten ei jäänyt tarvetta tutkailla sijoituksia. Tulin siihen tulokseen, ettei mikään laji suju vanhasta muistista. Harjoitella pitää. Jos sitten kesäkisoihin ehtisi harjoitella, kun tuosta politiikan teosta tulee taukoa. (Jos tulee)

Tulipa taas noista kokoomuslaisista mieleen, että ne on varmaan sienestäjiä. Jaa miksikö? No sienestäjäthän ovat koppavia ihmisiä.