Politiikka on tullut politiikkaan

Politiikan tulo mukaan näkyy yleisestä kiinnostuksesta ja innoikkaasta kommentoinnista. Keskustan sisällä käydään monenlaista vääntöä niin, kuin ennen vanhaan Karjalaisen ja Virolaisen aikaan. Nyt vain ei taida elämä olla yhtä viinanhuuruista, kuin Karjalaisen parhaimpana aikana. Otsikoita revittiin jo silloin ja jos media olisi toiminut samoin, kuin tänään, olisi luettu melko hurjia juttuja. Kyllä silloinkin kampitettiin ja mustamaalattiin. Keskustan kenttä käy nytkin kuumana, mutta viisastuttu on siinä mielessä, että pyritään pitämään puolueen sisällä pahimmat älämölöt. Samaa lämpenemistä on demareilla. Puoluesihteeri Jungner on ristiriitainen tyyppi. Herraskaisina itseään pitävät demarit ovat tukijoita, mutta ns. vanhan kansan demari, joka vielä uskoo aatteeseen on kääntänyt selkänsä. Se on täysin ymmärrettävää. Kyllä Jungnerin toiminnasta ja esilläolosta on vanha työväenaate kaukana. Lähempänä ehkä ruåtsalaista neitimäistä toimintaa. Kokoomuksen pysyminen edelleen pinnalla on monelle ihmetyksen aihe. Katainen on budhamaisella käytöksellään kansalaiset lumonnut ja saanut kaikki huonot päätökset kaadettua demarien niskaan. Oma porukkani, Perussuomalaiset ovat kärsineet pitkin kevättä muutamien kylähullujen toilailuista. Niitä ei voi kyllä puolustella mitenkään. Suuresti arvostamani kansanedustaja Reijo Hongisto sanoo 50 - vuotis haastattelussaan ko. toilailuista kysyttäessä, " Myönteisistä jutuista tulisi huomattavasti parempi mieli". Näin diplomaattisesti vastaa edustaja, joka ymmärtää mistä politiikassa on kysymys. Tässä vaiheessa täytyy toivoa, että tuo "jytkyryhmä" kaikilta osin osoittautuu jossain vaiheessa luottamuksen arvoiseksi. Tällä hetkellä siinä on muutamilla vielä pala kivistä polkua.