Kuntapäivillä Oulussa

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro kuntapäivät 14 – 15.5 2013 Oulussa

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Reijo Ojennus

Arvoisat kuntapäättäjät ja kuntapäivien osanottajat!

Tämän kertaiset kuntapäivät ovat ajankohtaisesti hyvin merkillisen kuntarakenne ja sote-sekoilun aiheuttamassa epävarmuudessa. Hallitus on ikään kuin pakkorakosessa saattanut julkisuuteen sote uudistusesityksen, jolla ei ratkaista mitään niistä kipeistä ongelmista, mitä esimerkiksi perusterveydenhuollossa on.

Päinvastoin esitys lisää byrokratiaa, vie palveluita kauemmas ja mahdollisesti heikentää erikoissairaanhoidon laatua.

Oltuani mukana parissakin kuntarakenneselvitysten seurantaryhmässä, ei niissä ainakaan itselleni, eikä puheista päätellen useille muillekaan ryhmän jäsenille ole selvinnyt tämä ”fantastinen” leveiden hartioiden idea. Tavoitteena on kerrottu palveluiden tasavertainen saatavuus koko maassa. Tämähän on täysin utopiaa. Eihän se voi toteutua harvaan asutuilla alueilla, kun se ei tänäpäivänäkään toteudu edes suuremmissa kaupungeissa.

On hyvin helppo yhtyä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan, Pekka Puskan lausuntoon tämän uusimman sotetyöryhmän aikaansaannoksen jälkeen. ” Tarvitaan vahvaa peruskuntaa fraasi, ei pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi Espoo on Suomen vauraimpia kuntia, mutta terveydenhuollon kanssa ollaan suurissa vaikeuksissa”. Tämä oli asiantuntijan mielipide. Vai tarkoittaako maan hallituksen iskulause, tasavertaiset palvelut koko maassa sitä, että tasavertaisesti heikennetään palveluita niilläkin alueilla, joilla palvelut kohtuullisesti toimivat.

Muutamissa kunnissa hyvin toimivaa lääkäripäivystystä, joka toimii useamman naapurikunnan päivystyksenä noin 1 – 40 kilometrin säteellä, ollaan lopettamassa ja tilalle tarjotaan päivystystä 100 – 150 kilometrin päässä. Mikä siinä palvelussa paranee?

Paraslain jälkeen on tutkittu liitoskuntien palveluita ja taloutta liitosten jälkeen. Tutkijat ovat tehneet mielestään terävän havainnon todetessaan, että alijäämäiset kunnat ovat vähentyneet sen jälkeen, kun niitä on liitetty ylijäämäisiin kuntiin.

Tämä on sitä fantasiaa. Velkaiset kunnat vähenevät, kun niitä liitetään velattomiin kuntiin.Tosin sama tutkimus osoittaa, että menojen kasvu on liitoskunnissa suurempaa, kuin ennen liitosta.Tämä todistaa sen, että kahdesta köyhästä ei saa yhtä rikasta, eikä edes köyhästä ja rikkaasta.

Perussuomalaisia on syytetty julkisuudessa takapajuisiksi ja kehityksen jarruttajiksi sen takia, että vastustaisimme kuntaliitoksia. Tämä on lähtökohtaisesti väärä tieto. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia me emme vastusta, mutta me puolustamme demokratiaa ja kuntien itsemääräämisoikeutta. Liitoksiin pakottaminen myöskään hallituksen kaavailemin taloudellisin ja kuntien toimintaa rajoittavin pakottein ei ole demokraattista päätösten tekoa.

Mikäli kuntaliitoksia toteutetaan niin, kuin maan hallitus kaavailee, joutuu vähän paremmin pärjäävä kunta ottamaan velkaantuneen kunnan käenpojakseen. Eikö silloin valtion tulisi maksaa velkaantuneen kunnan velat, ettei paremmin taloudessa pärjännyt kunta joutuisi karsimaan palveluitaan liitoksen takia.

Kuntajaon kehittämisen tavoitteissa on merkillinen lause lisätty lakiehdotukseen. Tavoite on vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Miten kunnan asukkaiden itsehallinto kehittyy niissä kunnissa, jotka liitetään isompaan kuntaan ja palvelut samalla keskitetään uuden keskuskunnan alueelle.

Sote työryhmä aloittaa karsintansa siitä päästä, joka tällä hetkellä laajemmalla tasolla parhaiten toimii, eli sairaanhoitopiireistä. Sairaanhoitopiirien alasajolle ei ole esitetty selkeää vaihtoehtoa. Kunnilta kysellään mielipiteitä ja kuntien näkemyksiä, miten asiat pitäisi hoitaa. Paljonko ovat painaneet kuntien aikaisemmat mielipiteen ilmaisut. Tuskin niitä on kukaan edes lukenut.

Kaiken kaikkiaan näissä sote- ja kuntakartta sekoiluissaan maan hallitus on laittanut uskottavuutensa kovalle koetukselle. Jopa hallituspuolueiden edustajilta saadaan kommentteja, jotka voidaan tulkita selkeiksi epäonnistumisen ilmauksiksi. Siitä huolimatta hallituspuolueiden kellokkaat hallituksen kaatumisen pelossa joutuvat puolustamaan aikaansaannoksiaan, vaikka hampaat irvessä.

Aikaa toki on. Vuoteen 2017 mennessä nämä sote linjaukset pitäisi tulla voimaan Ennen sitä ehditään käydä vielä yhdet eduskuntavaalitkin. Vaalien jälkeen voidaan valmistelut aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä ja selkein parlamentaarisin tavoittein.

Kuntaliitto kuntien edunvalvojana on etusijalla hyväksymässä, mutta samalla myöskin kyseenalaistamassa esitettyjä organisaatio ja muita malleja. Me kunnissa toivomme, että kuntaliitto voisi mahdollisimman tasapuolisesti toimia yhteisenä edunvalvojana, niin pienille kuin suurillekin kunnille. Valitettavasti usein näyttää tälläkin saralla siltä, että pienemmät ovat heikoimmilla.

Perussuomalaisten ryhmä toivottaa kuntaliiton organisaatiolle ja kuntaliiton tehtäviin valituille henkilöille menestystä vaativassa työssänne.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoro kuntapäivät 14 – 15.5 2013 Oulussa

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Reijo Ojennus

Arvoisat kuntapäättäjät ja kuntapäivien osanottajat!

Tämän kertaiset kuntapäivät ovat ajankohtaisesti hyvin merkillisen kuntarakenne ja sote-sekoilun aiheuttamassa epävarmuudessa. Hallitus on ikään kuin pakkorakosessa saattanut julkisuuteen sote uudistusesityksen, jolla ei ratkaista mitään niistä kipeistä ongelmista, mitä esimerkiksi perusterveydenhuollossa on.

Päinvastoin esitys lisää byrokratiaa, vie palveluita kauemmas ja mahdollisesti heikentää erikoissairaanhoidon laatua.

Oltuani mukana parissakin kuntarakenneselvitysten seurantaryhmässä, ei niissä ainakaan itselleni, eikä puheista päätellen useille muillekaan ryhmän jäsenille ole selvinnyt tämä ”fantastinen” leveiden hartioiden idea. Tavoitteena on kerrottu palveluiden tasavertainen saatavuus koko maassa. Tämähän on täysin utopiaa. Eihän se voi toteutua harvaan asutuilla alueilla, kun se ei tänäpäivänäkään toteudu edes suuremmissa kaupungeissa.

On hyvin helppo yhtyä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtajan, Pekka Puskan lausuntoon tämän uusimman sotetyöryhmän aikaansaannoksen jälkeen. ” Tarvitaan vahvaa peruskuntaa fraasi, ei pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi Espoo on Suomen vauraimpia kuntia, mutta terveydenhuollon kanssa ollaan suurissa vaikeuksissa”. Tämä oli asiantuntijan mielipide. Vai tarkoittaako maan hallituksen iskulause, tasavertaiset palvelut koko maassa sitä, että tasavertaisesti heikennetään palveluita niilläkin alueilla, joilla palvelut kohtuullisesti toimivat.

Muutamissa kunnissa hyvin toimivaa lääkäripäivystystä, joka toimii useamman naapurikunnan päivystyksenä noin 1 – 40 kilometrin säteellä, ollaan lopettamassa ja tilalle tarjotaan päivystystä 100 – 150 kilometrin päässä. Mikä siinä palvelussa paranee?

Paraslain jälkeen on tutkittu liitoskuntien palveluita ja taloutta liitosten jälkeen. Tutkijat ovat tehneet mielestään terävän havainnon todetessaan, että alijäämäiset kunnat ovat vähentyneet sen jälkeen, kun niitä on liitetty ylijäämäisiin kuntiin.

Tämä on sitä fantasiaa. Velkaiset kunnat vähenevät, kun niitä liitetään velattomiin kuntiin.

Tosin sama tutkimus osoittaa, että menojen kasvu on liitoskunnissa suurempaa, kuin ennen liitosta.

Tämä todistaa sen, että kahdesta köyhästä ei saa yhtä rikasta, eikä edes köyhästä ja rikkaasta.

Perussuomalaisia on syytetty julkisuudessa takapajuisiksi ja kehityksen jarruttajiksi sen takia, että vastustaisimme kuntaliitoksia. Tämä on lähtökohtaisesti väärä tieto. Vapaaehtoisia kuntaliitoksia me emme vastusta, mutta me puolustamme demokratiaa ja kuntien itsemääräämisoikeutta. Liitoksiin pakottaminen myöskään hallituksen kaavailemin taloudellisin ja kuntien toimintaa rajoittavin pakottein ei ole demokraattista päätösten tekoa.

Mikäli kuntaliitoksia toteutetaan niin, kuin maan hallitus kaavailee, joutuu vähän paremmin pärjäävä kunta ottamaan velkaantuneen kunnan käenpojakseen. Eikö silloin valtion tulisi maksaa velkaantuneen kunnan velat, ettei paremmin taloudessa pärjännyt kunta joutuisi karsimaan palveluitaan liitoksen takia.

Kuntajaon kehittämisen tavoitteissa on merkillinen lause lisätty lakiehdotukseen. Tavoite on vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Miten kunnan asukkaiden itsehallinto kehittyy niissä kunnissa, jotka liitetään isompaan kuntaan ja palvelut samalla keskitetään uuden keskuskunnan alueelle.

Sote työryhmä aloittaa karsintansa siitä päästä, joka tällä hetkellä laajemmalla tasolla parhaiten toimii, eli sairaanhoitopiireistä. Sairaanhoitopiirien alasajolle ei ole esitetty selkeää vaihtoehtoa. Kunnilta kysellään mielipiteitä ja kuntien näkemyksiä, miten asiat pitäisi hoitaa. Paljonko ovat painaneet kuntien aikaisemmat mielipiteen ilmaisut. Tuskin niitä on kukaan edes lukenut.

Kaiken kaikkiaan näissä sote- ja kuntakartta sekoiluissaan maan hallitus on laittanut uskottavuutensa kovalle koetukselle. Jopa hallituspuolueiden edustajilta saadaan kommentteja, jotka voidaan tulkita selkeiksi epäonnistumisen ilmauksiksi. Siitä huolimatta hallituspuolueiden kellokkaat hallituksen kaatumisen pelossa joutuvat puolustamaan aikaansaannoksiaan, vaikka hampaat irvessä.

Aikaa toki on. Vuoteen 2017 mennessä nämä sote linjaukset pitäisi tulla voimaan Ennen sitä ehditään käydä vielä yhdet eduskuntavaalitkin. Vaalien jälkeen voidaan valmistelut aloittaa uudelleen puhtaalta pöydältä ja selkein parlamentaarisin tavoittein.

Kuntaliitto kuntien edunvalvojana on etusijalla hyväksymässä, mutta samalla myöskin kyseenalaistamassa esitettyjä organisaatio ja muita malleja. Me kunnissa toivomme, että kuntaliitto voisi mahdollisimman tasapuolisesti toimia yhteisenä edunvalvojana, niin pienille kuin suurillekin kunnille. Valitettavasti usein näyttää tälläkin saralla siltä, että pienemmät ovat heikoimmilla.

Perussuomalaisten ryhmä toivottaa kuntaliiton organisaatiolle ja kuntaliiton tehtäviin valituille henkilöille menestystä vaativassa työssänne.