Heinäkuu, lomakuukausi

Suomi lähes nukkuu heinäkuun ajan. Tietysti on tärkeää vetää välillä vähän henkeä, mutta kaiken elämänmenon lähes pysäyttävä kuukausi tuntuu hieman turhauttavalta. Eduskunta lomailee kaksi ja puoli kuukautta ja taas syyskuulla aloittaa talousarviokäsittelyn kovalla kiireellä. Tietysti vaikeitakin asioita on helpompi saada läpi pienessä kiireessä. Kuntarakenne ja sote-asioihin tuskin tehdyllä kiireelläkäöän on vaikutusta. Näiden lakien etenemiseen on kyllä sotkettu niin hankalia asioita, että edes kiireessä ei sellaista vahinkoa pääse syntymään, että nämä yritykset pääsisivät maaliin tämän eduskunnan aikana. Parempi niin, ettei hyväksyttyjä lakeja tarvitse heti korjata. Parempi aloittaa uusi valmistelu puhtaalta pöydältä parlamentaarisin voimin.

Vähän sama tilanne on toki kuntapuolellakin, kuin valtionhallinnossa. Elokuu on kuitenkin kuntapuolella jo täysin työkuukausi ja talousarvion valmistelu alkaa luottamuselimissä. Kuntataloudessa eletään niukkuuden aikoja. Vaikka Parkanollakin on kertyneitä ylijäämiä edellisiltä vuosilta, ei rahaa kuitenkaan ole tilillä. Talousarviota tulee valmistella niin, ettei uusia alijäämiä pääsisi syntymään. Viime ja tämän vuoden lievät alijäämät toivottavasti jäävät viimeisiksi. Mitä rakennetaan, mihin investoidaan, siinä on miettimistä poliittisille päättäjille. Ei voida lähteä siitä, että velkaannutaan ja joku kunta korjaa velkaantuneen pesän, niin kuin joissakin kunnissa näyttää tapahtuvan. Lähtökohtaisesti on itsenäisen kunnan tavoitteesta pidettävä kiinni ja taloutta hoidettava sen mukaan.