Kuntapolitiikan luppoaikaa

Lämmintä on, mutta en valita. Tällaista tämä Suomen kesä on. Ensin vähäluminen juhannus ja sitten kuukauden huippuhelteet. Tai eihän sitä tiedä miten pitkään helteitä riittää. Vaikka kunnallispoliittisella rintamalla on heinäkuu ollut hyvin rauhallinen, on tuota poliittistakin vipinää muuten riittänyt.                   Porin Jazzeilla pitää jokaisen aikaa seuraavan ihmisen käydä. Tulihan tuolla käytyä. Enempi tuokin päivä kului poliittisten tapahtumien parissa. Lähes kaikkien puolueiden johtohahmot olivat liikkeellä kertomassa mitä kaikkea hyvää pitäisi tehdä. Olisivat tietysti voineet kertoa miksei ole jo tehty? Vaikka en tunne minkäänlaista sympatiaa kokoomusta ja sen poliitikkoja kohtaan, täytyy ihailla Ben Zyskowicz (meniköhän tuo oikein) tapaa ottaa ihmiset huomioon. Kun eräs nuori äiti lapsensa kanssa pysähtyi hänen juttusilleen, tai pysäytettiin, Benillä oli ensimmäisen kysymyksen jälkeen pienestä vihkosesta näyttää esimerkki miten kokoomus suhtautuu äidin esittämään asiaan. Sehän oli tietysti teoriassa, käytäntö on toinen, mutta äiti sai heti mieleisensä vastauksen ja rattaissa ollut lapsi vielä oman erikoishuomion. Taitava poliitikko.

Viime viikonloppuna lähes neljäkymmentä Perusnuorta kokoontui Saarijärven Rauhalaan kesäpäivilleen. Olimme Helenan kanssa huoltojoukoissa kolme päivää. Täytyy sanoa, että hyvissä käsissä on puolueen tulevaisuus. Fiksuja, osaavia nuoria. Tiukkoja kannanottoja hyvin laaja-alaisiin asioihin. Kaikki ei varmasti mene täysin "ukkopuolueen", niin kuin nuoret puolueen pääjärjestöä tituleeraavat, mukaan. Nuorilla on oltava uusia ideoita ja uutta ajattelua. Ei niistäkään kaikki toteudu, mutta vaihtoehtoja ja tulevaisuuden suunnitelmia tarvitaan. Noistakin nuorista useat ovat jo ensi vaaleissa eduskuntaehdokkaita ja varmasti muutama pääsee läpikin. On varmaan aiheellistakin joukkoa vähän nuorentaa. Kyllä siellä jotkut jo vähän horisevat omiaan: