Pari päivää lasaretissa

Pari päivää TAYS:sissa antoi taas kerran hyvän muistutuksen siitä miten terveyttä tulee arvostaa. Vaikka itselläni oli kysymyksessä kohtuullisen rutiininomainen munuaiskivileikkaus, ehti siinä miettiä omaa avuttomuuttaan terveydenhuollon rattaissa. Kun kaikki toimii hyvin ei sitä avuttomuutta ehkä huomaa. Kaikki sairaalassa toimi vähintäinkin kiitettävästi. Hoito on kiireestä huolimatta yksilöllistä ja miellyttävää. Hoitajilla oli tarvittaessa riittävästi aikaa. Kotiuttaminen hieman viivästyi lääkärin joutuessa kierroksellaan välillä leikkaussaliin. Mutta mikäs siinä oli odotellessa "hyväkuntoisen potilaan". Yllättävän täyttä on myöskin kirurgian osastolla, kun joitakin potilaita jouduttiin sijoittamaan ainakin tilapäisesti käytävälle. Ehkäpä Tayssin suurremontti tuo aikanaan apua tähänkin tilanteeseen.

Sote on nyt valmis, näin julisti TV uutisissa kommentoineet ministerit. Kuitenkaan valmista ei tullut miltään osin. Kaikki tietävät puoluejyrät sopivat soten järjestäjätahosta. Kuntayhtymät tai vastaavat toimivat soten järjestämisvastuussa. Kunnilla ei ole itsellään mahdollisuutta näiden asioiden järjestämiseen. Ollaan luomassa uusi ilmeisesti kuntien muodostama hallintohimmeli, jossa yksittäisten pienempien kuntien ääni ei kuulu edes hyttysen ininän vertaa. Sairaanhoitopiirin tilalle luodaan suunnilleen samankokoisia järjestäjäalueita. Nimike vain muuttuu ja samalla kuntien perusterveydenhuolto niputetaan samaan pakettiin. Kun sairaanhoitopiirit eivät saa kustannuksia kuriin, miten se onnistuu sitten, kun siihen lisätään perusterveydenhuolto ja sosiaaliasiat. Kustannuspuolesta herrat ja rouva puoluejohtajat eivät ole vielä pahasti keskustelleet. Se varmaankin on niin pieni asia, että se menee hutaisemalla läpi. Ainoa varma asia tällä järjetelyllä on se, että sote palvelut ei vuoden 2017 jälkeen ole lähipalveluita.