Kristillinen elämänkatsomus....

Harvinaisen vilkasta toimintakesää näin perhe-ja läheisten piirissä ollut ja vielä jatkossakin. Yhden lapsenlapsemme ripillepääsy, yksi valmistui kosmetologiksi, yksi media-alan tradenomiksi. Meillä itsellämme 59:s hääpäivä jota vietimme Lapinniemen kylpylässä. Muutamat synttärit vielä lisäksi. Eli yhtä juhlaa koko kesä. Kaikkia on juhlittava. Mustikoita käytiin poimimassa ja pensaat marjoista tyhjennettiin. Taas riittää talvelle omavaraista vitamiinia. 

Seurakuntavaalit syksyllä Parkanossa joihin kovasti houkutellaan ehdokkaita. Tämän hetkisenä kirkkovaltuutettuna tuskin olen lähdössä uudelle yritykselle. Kirkkovaltuutetun tehtävä on turhimmasta päästä luottamustoimia. Pari , korkeintaan kolme kokousta vuodessa. Niissäkin asiat valmiiksi puituja, eli valtuusto toteaa päätökset. Kirkkoneuvosto käyttää valtaansa täysimääräisesti. Lisäksi myöskin politiikka yllättävän paljon määrittelee seurakunnankin päätöksentekoa. Ehdokasvaatimuksissa mainitaan   " on oltava kristillisestä elämänkatsomuksestaan tunnettu"! Näinköhän on ja kuka tuon määrittelee?

Vielä on palattava Parkanon taloustilanteeseen. On taas todettava kuinka samaa mieltä olen Vasemmistoliiton Antero Pihlajamäen kanssa siitä, että 6000 asukasta ei tarvi kymmennen tuhannen asukkaan organisaatiota. Ei tarvitse leikata mistään, mutta henkilöstö sopeuttaa vähenevään väestömäärään. Jos asukasmäärä kasvaa, joka nyt valitettavasti ei näytä realismilta, niin henkilökuntaa on helppo lisätä. Mitkään tämän hetkiset toimetkaan ei valitettavasti tähän viittaa.