Yhteiskunta elää yli varojensa

Onko yhteiskunnasta tulossa hyväosaisten ja vähän heikommin pärjäävien kaksijakoinen yhteisö, jossa kerskakulutus ja siihen liittyvä näyttämisen halu nitistävät alleen normaaliin tasapainoisen elämisen mallin? Aamulehti uutisoi hiljattain tällaisesta kerskaeläjistä, jotka jutussa kehuskelivat syntymäpäivien kustannuksilla ja ökymersulahjoilla. Jokainen saa rahoillaan tehdä mitä haluaa, mutta kenen tarkoitusperiä palvelee tällaisesta tehty puolen sivun juttu suureen päivälehteen? Tätä voisi tietysti kysyä myöskin Aamulehdeltä, jossa asiallisetkin uutiset saavat usein hyvin niukasti palstatilaa?

Näillä juhlijoilla ja jutuntekijöillä ei varmaankaan ole normaaliarkea ollutkaan. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että hyvin suuri osa ihmisistä joutuu edelleen elämään hyvinkin niukalla taloudella koko elämänsä. Hyvin harva syntyy kultalusikka suussa. Jotkut tosin voivat kerätä varallisuutta jopa työllään ja yritteliäisyydellään, mutta näille ihmisille elämä opettaa muiden ihmisten kunnioitusta ja olemaan kiitollisia saavutuksistaan ilman kerskailua.

Vähän samaan sarjaan menee mopoauto villitys. Jos perheellä ei ole muita tärkeämpiä menoja, niin ostettakoon mopoauto, mutta kun se usein tapahtuu velkarahalla, niin ”onko järkee”. Koulumaailmaankin on pesiytynyt vähän sellainen parempiosaisten ja heikompiosaisten järjestelmä. Siinä sitten vanhemmat yrittävät joskus niukoillakin varoillaan pysyä mukana kiivaassa vaatimustasossa, mitä kouluelämässä kohdataan. Tätä vaaditaan kulkupeleissä, vaatteissa, puhelimissa jne.

Yhteiskunta ei voi pysyä pystyssä sillä, että koko ajan vaatimustasoa kasvatetaan. Tämä on nähty Kreikassa, pikkuhiljaa maailmalla ja ehkä myöskin Suomessa.

Tällä kertaa hyvin siististi: "Mitä aloitteleva siivooja tekee?"   Harjoittelee!