Mitäs nyt

Maanantai 13.2.2012 klo 16.15 - Reijo


Tuota kyselee varmaan moni muukin tänäpäivänä. Suomen musta keskiviikko toi yhtenä päivänä synkkiä pilviä enemmän, kuin ehkä koskaan yhden päivän aikana, ainakaan rauhan aikana. Päivä ei ehkä olisi ollut niin täydellisen dramaattinen, jos päätöksentekijä olisivat olleet rehellisiä ja tuoneet valmiit asiat esille silloin, kun ne oli valmisteltu. Väitän, että puolustusvoimien karsinta oli tehtynä jo aika pitkään viime vaalikaudella, mutta silloiset hallitsevat puolueet eivät vaalien pelossa uskaltaneet tuoda niitä esille. Nytkin piti vielä venyttää pressavaalienkin yli. On merkillistä, että hallituksen ministerit väittävät olevansa tietämättömiä karsinnoista. Samoin puolustuvaliokunnan puheenjohtaja. Kuka Suomea ja sen päätöksen tekoa johtaa, jos ei tässä asiassa asianomaisten toimielinten johto? No kertoihan korruptiosyytetty Kanerva sentään olevansa tietoinen ennen kuin muut.  Keskustan on tässä turha pestä käsiään. Kyllä silläkin tiedossa oli suunnitelmat ja olisi voinut ne jo viime vaalikaudella tyrmätä. Esim. Parkanon varikon lakkautus oli viime kaudella hallituksen pöytälaatikossa, mutta Häkämies siirsi sen vaalien yli.  Kuntakartoille alku on laitettu keskustan Paras- hankkeiden myötä. Nyt vain kokoomus ja demarit kyllästyivät hitaaseen etenemiseen ja löivät "notuulit" pöytään. Turha siinä on keskustan leikkiä maaseudun pelastajaa, kun on koko systeemin "äiti". On onni, että suomalaiset eivät ole niin kuumaverisiä, kuin Kreikassa. Täällä sentään uskotaan vielä jonkin verran vaalien voimaan. Luulen, että kokoomus ja SDP tulevat sen kuntavaaleissa huomaamaan. Eikä keskustakaan tekopyhyydessään paljon armoa saa, vaikka laittaakin "vanhan isännän" saarnamatkalle pitkin maakuntia.