Parkanon kaupungin tilinpäätös

Talouslukujen valossa Parkanon kehitys on kaikilta osin ollut parempi, kuin useimmissa naapurikunnissa. Huomattavasti parempi, kuin aiotuissa liitoskunnissa.

Parkanon tämänhetkinen suurin ongelma on väestön väheneminen, vaikka sekin oli pienempi, kuin naapureilla. Viime vuoden neljän hengen lisäys ei valitettavasti ole vielä tae väestönkasvusta.

Talouden kasvu valtionosuuksien avulla, yhdistettynä maan hallituksen tekemään valtionosuuksien leikkauslinjaan, ei anna riittävää taloudellista pohjaa jatkuvalle hyvälle kehitykselle.

Verotulojen kasvu kaipaisi vauhditusta.

Rakentajamessujen yhteydessä järjestämässämme kyselyssä tärkeimmäksi asiaksi mitä Parkanossa pitäisi tehdä, nousi ehdottomasti työpaikkojen saaminen ja sitä kautta tietysti väestökehityksen parantaminen. Sehän taas tietäisi myöskin verotulojen kehitystä. Toivottavaa olisi, että Pentinrannan tonttimyynti vauhdittaisi asukaskehitystä.

Oli siellä toki joku uimahallikin messutoiveiden joukossa.

Hyvä talouskehitys Parkanossa perustuu aika pitkälle kaupungin ylimmän johdon talouden lainalaisuuksien ymmärtämiseen. Tästä voi antaa kiitosta.

Julkisuudessa on esiintynyt toiveita erilaisista investointihaaveista, joilla Parkanon taloutta oltaisiin saattamassa naapurikuntien mukaiseen liitoskuntoon, eli velkaisiksi ja alijäämäisiksi. Edellä mainittu uimahalli mukana.

Tässä toivon ainakin kaupungin johdolta realismia ja näiden ajatusten alasampumista. Jos maan hallituksen lupaukset siitä, ettei pakkoliitoksia tehdä, pitävät paikkansa, silloin Parkanon tulee edelleen hoitaa talouttaan niin, että eteenpäinkin pärjäämme itsenäisenä ja palvelut säilyvät edes nykyisellään. Nyt jo suunnitelmissa oleviakin investointejakin tulee tarkastella kriittisesti.

Yksittäisistä asioista voi esille ottaa kaupungin vuokratalot, joissa yllättävää kyllä, talous pyörii kohtuullisen hyvin. Ainoa ongelma lienee vuokra-asuntojen puute tarpeeseen nähden. Kuivasjärven ja Aureen rivitalojen myynti parantaisi huomattavasti vielä taloutta. Kaikki mitä niistä taloista saadaan, on plussaa vuokrataloyhtiölle.

Perusturvan osuus kaupungin taloudesta noin 60 % ja sivistyspuolen reilu neljännes osoittaa sen, ettei kuntaliitoksella ole suurtakaan merkitystä, jos peruspalvelut aiotaan säilyttää entisellään ja näinhän meille vakuutetaan ja näin me tietysti haluamme.Perusturva ja sivistyspuoli ovat Parkanossa hoitaneet toistaiseksi talouttaan kohtalaisen hyvin.

Teknisellä puolella varsinkin vesi- ja viemärilaitoksen osalta tulee mietittäväksi, pitäisikö liittymishintoja keskusta-alueella ja sivupuolilla yhtenäistää ja kustannuspainetta siirtää käytön kulutukseen.Näin voitaisiin vesilaitoksen investointitarpeille saada rahoituspohjaa.