Kuntayhteistyö ei etene.

Kuntavalo-hanke on yritys saada aikaan edes alkua kuntayhteistyölle. Alla olevan kirjoitukseni asiasta julkaisi Aamulehti:

Lähes kaikissa kunnissa käydään parhaillaan kiivastakin keskustelua kuntatalouden tilasta ja mahdollisuuksista talouden tasapainottamiseen. Syystäkin, kuntaliitos on vasta viimeinen mahdollisuus, kun talouden tasapainottamisvaihtoehtoja etsitään. Jokaisessa kunnassa vannotaan kuntayhteistyön nimiin. Jos halua todelliseen yhteistyöhön olisi, mahdollisuuksiakin olisi.

Pirkanmaalla ensimmäinen laajempi yhteistyöyritys on parhaillaan kunnissa päätöksenteon alla oleva ”Kuntavalo” hanke.

Tarkoitus on myydä kuntien katuvalaistus perustettavalle yhtiölle jossa kunnat hallinnoisivat yhdessä yhtiön toimia. Yhtiön tarkoituksena ei yhtiösopimuksen mukaan ole tuottaa voittoa. Tarkoitus on saada erilaisia synergiaetuja laajalla yhteistyöllä. Valitettavasti hanke on lähtenyt liikkeelle hieman nihkeästi.

Tämän hankkeen nihkeä eteneminen on yksi osoitus siitä, kuinka vaikea on yhteistyötä saada aikaiseksi kuntien välillä. Selkeästi on nähtävissä ”kateus” siitä mahdollisuudesta, että joku voisi jopa hyötyä olemalla yhteistyön koordinaattorina. Riittävän määrän kuntia olisi liityttävä perusteilla olevaan Suomen kuntavalo yhtiöön, että yhteistoiminnalle olisi taloudellisia edellytyksiä.

Varsinaisena katuvalaistuksen hoitajaksi kunnissa on valittu kilpailutuksen jälkeen Leppäkosken Sähkö Oy.

Epäilty on kunnissa, ettei kai Leppäkoski-yhtiö hyväntekeväisyyttään lähde tähän mukaan toimijaksi. On selvää, että Leppäkoski osaltaan saisi hyötyä siltä osin, että se pystyisi pitämään riittävän miehityksen töissä myöskin mahdollisten kriisitilanteiden varalta. Tämäkin on hyvin merkittävä näkökohta, kun muistellaan muutamia myrskytapahtumia toiminta-alueella.

Kannattavuus ja samalla myöskin kunnille tulevat säästöt tulisivat mahdollisuudella tehdä määrällisesti suurempia hankintoja mm. katuvalaistustarvikkeiden ja välttämättömien katulamppujen uusimisten kautta. Kuntien investointitarve katuvalaistukseen voitaisiin jaksottaa pitemmällä aikavälille, vaikka mm. energialamppujen osalta vaihtotarve onkin ajankohtainen.

Toinen kunnissa närästänyt asia on väite, että paikalliset toimijat jäisivät kilpailutusten ulkopuolelle. Sopimustekstissä kuitenkin selkeästi kerrotaan, ”yhtiö ostaa tarvittavat palvelut palvelukumppanilta ja markkinahintaan ulkopuolisilta palvelutuottajilta ja osakaskunnilta”.

Sekä edelleen” Yhtiön tulee käyttää muuta asentaja/suunnittelija ja muuta resurssia, jos sitä on markkinoilla saatavissa palvelukumppania edullisempaan hintaan, ottaen huomioon ammattitaito- ja laatunäkökohdat”.

Myöskin kunnalla on mahdollisuus vaikuttaa palveluntuotajan valintaan.

Jos kunnat eivät tällaiseen yhteistyömahdollisuuteen ja sen tuomiin etuihin usko ollaan tilanteessa, että ”joku” ulkopuolinen ( valtiovalta) ilmoittaa vaihtoehdot.

Mahdollisten pakkoliitosten edessä on turha kysellä kuka tästä hyötyy?