Sotea pukkaa...

Pian on taas yhdet MM-kisat käyty ja petytty monet kerrat. Mitalit eivät enää suomalaisillekaan ole läpihuutojuttuja. Päinvastoin taitaa näistä kisoista tulla melkoinen mahalasku. Erikoista kisailu on yli kymmenen asteen lämmössä ja vesisateessa hiihdellä kilpaa. Onhan se hyydyttänyt yllättävän äkkiä niin suomalaisia, kuin muidenkin maiden urheilijoita. No sitähän voi jokainen käydä kevätlumilla kokeilemassa.

Sote ehtii, sote kaatuu. Nekin on jonkin tason mm-kisat. Vielä muutama viikko tätä kilpajuoksua ja sitten äänestetään. Tai sitten ei. Minkähän takia eduskunnan pitäisi lopettaa työnsä kesken. Uusi valitaan vasta huhtikuun puolivälissä, joten siihen asti voisivat palkkansa eteen töitä tehdä. Päivänselvää on, että sotekäsittelyä on valiokunnissa viivytetty joko tarkoituksellisesti tai tyhmyyttään. Kun asiasta on kuultu yli tuhatta asiantuntijaa luulisi, että jonkinlaista kuvaa olisi jokaiselle muodostunut asioiden eteenpäin viemiseksi. Viisitoista vuotta on väännetty asiaa jonka periaatteista jokainen puolue on samaa mieltä. Viime hetkillä iskee kaunainen kateus siitä mikä, tai mitkä puolueet saavat sote uudistuksen maaliin asti. Vanhustenhoidossa eri puolilla maata todetut puutteet ovat osoitus siitä, että järjestelmissä on korjaamisen tarvetta. Sitä on julkisessa samoinkuin yksityisessäkin hoivapalvelutoiminnassa. Jos ja kun vastuuta siirretään maakuntatason toiminnaksi, sillä ainakin joitain hyväveli järjestelmiä ehkä saadaan purettua. 

Parkanon Kaupunki ja Pihlajalinna ovat käymässä kauppaa sotekiinteistöistä. Demarit ovat tässäkin asiassa asettuneet periaatteelliseen vastahankaan. Kun on kysymys vanhoista kiinteistöistä joista ei markkinahinnoilla saisi edes kohtuullista hintaa, tulisi myyntiin suhtautua hyvinkin myötämielisesti. Hinta on ostajan ja myyjän välinen neuvottelutulos ja sen jälkeen tehdään päätöksiä hyväksytäänkö kauppa. Ostajia ei taida kauheesti olla tyrkyllä.