Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Hyvin on lähtenyt käyntiin tämä talven liikunnallinen puoli. Marraskuun loppuun mennessä 110 km suksiteltuna Helenalla ja mulla (siis molemmilla). Eli tarkoittaa 110 kierrosta kilometrin ladulla. Tuleehan siinä monta lähtöä. Näyttää siltä, että ennen joulua jo saadaan luonnonluntakin sen verran, että latua saadaan pidennettyä. Tänään piti vähän karata maakuntajohtajan joukoista, että ehti suksittelemaan. Miellyttävä ja asiansa osaava maakuntajohtaja meillä. Piti keskusteluissa Parkanon kaupungin elinvoimaa ja toimintaa yllättävänkin hyvin järjestettynä. Jotain on kaupungissa tehty oikeinkin. Tai aika paljonkin.

Tätä ei aina paikallislehden jutuista huomaa. Kun ryhmästämme eronneelle valtuutetulle annetaan sivun verran tilaa kertoa miksi hän ei ole saanut asiaansa esille ryhmässämme, eikä myöskään edellisessä kepun ryhmässään. Onkohan se vika kummassa, sitä voi miettiä. Jos ryhmä toimii enemmistöpäätöksillä ja enemmistön muodostaa koko muu ryhmä, niin vaikea on hakea yksin jäävälle sopivaa päätöstä. Varsinkin, kun yksin jäävän edustaja mielestä ainoa oikea päätös on hänen kantansa. Suoraselkäisyyttä osoittaisi se, että valtuutettu eroaisi valtuustokauden alussa tehdyn sopimuksen mukaan teknisen lautakunnan jäsenyydestä. 

Kaupunginhallitus teki edellisessä kokouksessaan päätöksen, että kokoukset käydään paikallaolo kokouksina, niin kuin aina ennenkin on toimittu. Poikkeuksena korona ajan kokoukset. Tämä nyt ei jostain syystä jollekin valtuutetulle sopinut. Kun lähtee mukaan kunnallispolitiikkaan täytyy miettiä pystyykö järjestämään aikaa muutamille iltakokouksille kuukausittain. Se tietysti edellyttää paikkakunnalla asumista ja varajäsenet on valittu sitä varten, että kokousedustus toimii. Tässä kohtaa Kh:n puheenjohtaja on ottanut oikean tiukan kannan, josta vähän saa lunta tupaan, mutta se tulee luontaisetuna.

Qatarissa käydään potkupallo-otteluita. Muutama on tullut kateltua, kun ei muuta katsottavaa juuri tahdo tulla. Minusta on aika lapsellista julistaa , että minä en katso televisiosta pelejä sen ja sen syyn takia. Varmasti maassa on paljon epäkohtia, mutta ne ei vähene eikä poistu kattelen minä niitä tai en.

Ensi maanantaina Suomessa juhlitaan 105:ttä itsenäisyyden päivää. Veteraanisukupolvi on jo pääosin saavuttanut viimeisen iltahuutonsa, mutta tämän sukupolven muistaminen kunnioituksella ei ole koskaan tarpeetonta. Helenalla on kunnia pitää Parkanon sankarihaudalla Itsenäisyyspäivän puhe Jumalanpalveluksen jälkeen!