Taas plussia Pihlajalinnalle!

Sataa ja nurmikko kasvaa. Normaali syksyähän tämä. Kuitenkin vielä muutaman kerran pitäisi nurmikkoa päästä ajelemaan tänäkin kesänä. Niin, ja kalastuksetkin jääneet hyvin vähiin. Joki ja veneitä rannassa, sekä vähän matkaa järvelle? Onkohan tämä saamattomuutta, vai peräti laiskuutta. Ehkä ne lämpöiset vielä tulee. Saarijärvellä viime viikolla ja taas ensi viikolla pariksi päiväksi vastaanottamaan majoittujia. Onhan noita askareita. Tiistaina Porissa autoa huoltamassa. Pori on muuten aika vähän tarvittu kaupunki. Sinne pitää olla asiaa.

Maanantaina kaupunginhallitus eka keran kesän jälkeen. Pitkä, melkein neljän tunnin kokous. Olisi ehkä järkevämpää pitää vähän useammin, ettei venyisi noin pitkiksi. Ehkä sitä puheripuliakin on pitkän tauon jälkeen kertynyt. Lähinnä asiat kuitenkin simppeleitä rutiiniasioita, jotka on hoidettava. Tulevaisuuden kannalta mielenkiintoinen on työllisyys/työvoimatoimisto asiat joita oltiin ajamassa Tampereen hoitoon. Nyt kuitenkin Parkano monien naapurikuntien lisäksi pyrkii muodostamaan oman kunta-alueen Sastamalan yhteyteen. Ehkä asiat hoituvat ilman Tampereen ohjausta ja rajoitusta paremmin pienemmällä kunta-alueella.

Parempia uutisia tulee Pirhalta, kun on tarkasteltu ja tehty uusia suunnitelmia terveyskeskusten ja vuodeosasto paikkojen osalta. Parkano olisi säilyttämässä sekä terveyskeskuksen, että vuodeosaston. Yhtenä vaikuttavana tekijänä on Kolmostien terveyden mukana olo Parkanossa. Tätä ei kaikki myönnä, mutta tosiasia. Se on määrätyille poliitikoille vaikea myöntää, että kuinka tärkeä Parkanolle on Pihlajalinnan mukaan tulo Parkanon palveluille ollut ja on edelleen. Itsekin sain viikonloppuna taas kokeilla palveluiden toimivuutta. Onnistuin kuntorappusissa kompuroimaan niin, että käsi vaati vähän puhdistusta ja paikkausta. Lauantai iltapäivä ja iloinen hoitaja ystävällisesti oli valmiina tekemään tarvittavat toimenpiteet. Edelleen olen sitä mieltä, "että metsä vastaa niin kuin sille huudetaan".